Tupakointi raskausaikana

Nyt avaan teille asiaa joka sattuu ehkä eniten. Pitkään mietin että voiko tästä edes kirjoittaa, mutta jos tästä on apua jollekin muulle niin kirjoitan sitten. Kommentoida ei voi anonyymina ja valvon kommentointia. Toivoisin myös että ennenkuin kommentoit, mietit pari kertaa kommenttiasi. Että onko se nyt juuri tähän tilanteeseen tarpeellinen, onko se pakko päästä sanomaan.

Minä poltin raskausaikana. Alussa enemmän, sittä lopetin, sitten poltin taas pari tupakkaa, sitten poltin vain satunnaisesti, sitten en taas polttanut, sitten poltin vain töissä, ja sitten en taas polttanut. Kun Sointu kuoli, olin jo lopettanut ja hirveän ylpeä siitä. Neuvolatätikin meinasi puhjeta taputuksiin kun kerroin siellä että nyt olen pystynyt olemaan kokonaan ilman. Näin jälkikäteen kun ajattelee niin joka kerta tulee ihan hirveä paniikki, ahdistus, tekisi mieli hakata itsensä paskaksi. Miksi vitussa mä tein niin, miksi ihmeessä en voinut olla polttamatta? Keksin syitä ja kun muut eivät sitä tuominneet niin oli helppo polttaa. Ei kukaan tupakkaa mun suuhun tunkenut mutta ympärillä oli hyväksyvä ilmapiiri asian suhteen. Neuvolassa ja lääkärissä kannustettiin lopettamaan mutta ei pyydetty eikä siitä sen enempää keskusteltu. Sanottiin vain että hyvä että olen vähentänyt ja vielä parempi olisi jos voisin lopettaa.

Jokainen varmasti ymmärtää että jos olisin tiennyt että näin tapahtuu niin en olisi edes harkinnut sitä että tekisin jotain noin tyhmää. Soinnusta ei ainakaan löytynyt merkkiä siitä että mun aiempi tupakointi olisi kuolemaan vaikuttanut, mutta vielä ei ole testituloksia tullut eli satavarmasti mitään ei voi tietää. Alustavasti mitään ei ainakaan istukasta näkynyt, tai Soinnusta. Mä en tiedä mitä mä teen jos tuloksista ilmeneekin että Sointu kuoli sen takia että olin niin vitun tyhmä.

Synnärillä näkyi äitejä viimeisillään vetämässä röökiä. Mä sielläkin mietin että mä sentään lopetin ton. Että miksi mun vauva vietiin kun mä yritin niin kovasti ja sainkin sen sitten loppumaan, mutta nuo on polttanut koko ajan ja menee kohta synnyttämään elävän vauvan. Yritin kovasti. Ei siinä oikeasti pitäisi olla edes mitään yrittämistä, kyseessä on sun lapsi. Sun oma vauva jota vahingoitat jollain noin kamalalla, ei sen pitäisi edes olla vaikeaa. Mutta silti se oli ja nyt se tuntuu ihan kamalalta. Vittu kuinka tyhmä mä olen ollut, miten mä olen voinut tehdä niin?

Mä kirjoitin tämän nyt sen takia että asiasta on tullut paljon kysymyksiä. Pää ei vielä kestä asian käsittelemistä kunnolla, ei anna avata sitä ovea tuolta. Jos sen avaisin niin oikeasti varmaan tulisin hulluksi. Mä varmasti avaan asiaa vielä lisää, sitten kun siihen pystyn. Syy, miksi kirjoitan tämän nyt, ei ole oman itseni takia (ja sitä toivon että mietitte kommentoinneissa. Tällä hetkellä Sointua ei enää saa takaisin ja mä suren, sanoitte te mitä tahansa ja voitte olla varmoja että mahdollisessa seuraavassa raskaudessa en jotain näin kamalaa tee), vaan sen takia että niitä ihmisiä on jotka tupakoi raskaana. Mä toivon että jokainen joka tätä nyt lukee, maha pystyssä ja rööki kädessä, miettii miltä tuntuu jos ne liikkeet ei enää kohta tuntuisikaan parin tunnin päästä. Että sun vauva kuolee ja kävisit sen nyt parin päivän päästä synnyttämässä. Kuolleena. Ja joudut miettimään että oliko siihen syy se vitun rööki. Oletko sä valmis kestämään sen tunteen, kun lääkäri kolmen kuukauden päästä varmistaa, että tupakointi tappoi sun vauvan? Että kaikki onni raskaudesta kaatuu, vain sen takia että piti vetää röökiä? Ja vaikka tupakointi ei varmistuisikaan syyksi, oletko sä valmis ruoskimaan itseäsi asiasta seuraavat kolme kuukautta ennenkuin syy varmistuu?

Se rööki ei ole sen arvoista. Jos sä et pysty keneltäkään muulta sitä uskomaan niin usko se nyt tästä. Usko se multa, ihmiseltä, joka joutuu sitä miettimään. Ihmisiletä joka tällä hetkellä haluaisi vaan kuolla koska ei tiedä tappoiko oman vauvansa kun ei lopettanut sitten kuitenkaan tarpeeksi ajoissa. Ihmiseltä joka laittoi oman "etunsa" vauvan edelle, ihmiseltä joka ei koskaan anna itsellensä sitä anteeksi. Haluatko sä oikeasti vetää sen seuraavan röökin? Stressi ei vauvaa tapa, myrkylliset kemikaalit voi tappaa. Mieti niitä syitä mitkä nyt sanot, miksi et voi lopettaa. Mieti että sanoisit samat syyt kun vauva on kuollut.

Painotan vielä että miettikää nyt kommentointianne. Mun on pakko kirjoittaa tämä että joku muu voisi vielä tehdä sen muutoksen. Kaikki mitä haluatte kommentiinne laittaa, mä aika varmasti tiedän sen jo. Kirjoitan tämän siksikin kun asiasta ollaan kyselty. Nyt ei ole kuitenkaan oikea aika eikä paikka tulla kiilottamaan omaa sädekehäänsä.